Masennus ei ole pelkästään psykologinen ilmiö, vaan siihen liittyy myös monimutkaisia biologisia mekanismeja. Sadat aiheesta tehdyt tutkimukset osoittavat, että masennuksen taustalla voi vaikuttaa elimistön biokemiallinen epätasapaino. Tämä tarkoittaa hermoston välittäjäaineiden, hormonien ja aineenvaihdunnan järjestelmien muutoksia, jotka heijastuvat suoraan mielialaan ja käyttäytymiseen.

Masennuksen tunnetuimpia biologisia selitysmalleja on välittäjäaineiden, kuten serotoniinin, dopamiinin ja noradrenaliinin epätasapaino ja mahdollisesti liian vähäiset määrät kehossa. Nämä kemialliset yhdisteet säätelevät mielialaa, motivaatiota, energiatasoa, keskittymiskykyä ja unen laatua.

Tutkimuksissa on havaittu esimerkiksi, että masennuksesta kärsivien aivoissa tietyt välittäjäainejärjestelmät voivat olla alitoimivia. Tämä ei tarkoita, että masennus johtuisi yksinomaan "serotoniinivajeesta", kuten joskus on yksinkertaistettu, vaan pikemminkin siitä, että välittäjäaineiden hienovarainen säätely on häiriintynyt.

Meille ei kuitenkaan kerrota, että näihin välittäjäaineisiin ja niiden toimintaan on mahdollista vaikuttaa ravitsemuksella. Esimerkiksi SSRI-lääkkeitä määrätään serotoniinivajauksesta johtuvaan masennukseen, vaikka serotoniinin määrää olisi helppo lisätä ravitsemuksen avulla!

Aineenvaihdunnan säätelyyn osallistuvat hormonit, erityisesti kilpirauhashormonit, ovat keskeisiä mielialan kannalta. Vaikka kilpirauhasen vajaatoiminta ja masennus ovatkin eri sairauksia, niiden oirekuvat muistuttavat kovasti toisiaan: väsymys, ärtyneisyys, hidastunut ajattelu ja mielialan lasku. Tämä tekee erottelun tärkeäksi kliinisessä työssä. Herää kysymys onko paljonkin kilpirauhaspotilaita, jotka oikean hoidon sijaan ovat saaneet masennusdiagnoosin ja -lääkityksen?

Meille ei kuitenkaan kerrota, että niin kilpirauhasen vajaa- kuin liikatoimintakin voivat johtua puutteellisesta tai vääränlaisesta ravitsemuksesta ja että oikeanlaisella ravitsemuksella nämä tilat on mahdollista korjata.

On mahdollista, että toisilla ihmisillä mielenterveysoireiden taustalla on alun perin ollut ravintoaineiden puutostila! Monien ravintoaineiden puutosoireisiin nimittäin kuuluvat mielenterveydelliset oireet! Itseasiassa uskon, että tämä on yleisempää kuin osataan kuvitellakaan! Useat vaihtoehtoisen lääketieteen tutkijat uskovat, etteivät mielenterveydelliset ongelmat ole sairauksia ollenkaan, vaan puutosoireita!

Joillakin ihmisillä on lisäksi synnynnäisesti geneettisistä syistä läpi koko elämän jatkuva, huomattavasti korkeampi tarve tietyille ravintoaineille. Jos he eivät saa riittävää määrää tarvitsemiaan ravintoaineita, seurauksena on masennusta, ahdistusta, jopa paniikkihäiriö. Normaalit, suositusten mukaiset määrät, jotka auttavat muita pysymään oireettomina ovat täysin riittämättömiä tällaisille henkilöille.

Ravitsemuksella on merkittävä rooli elimistön biokemiallisen tasapainon ylläpitämisessä. Vaikka yksittäisiä ravintoaineita ei voi nostaa "ratkaisuksi masennukseen", kokonaisvaltainen ruokavalio vaikuttaa suoraan hermoston ja aineenvaihdunnan toimintaan.

Vanha sanonta ”hyvä ruoka – parempi mieli” ei voisi olla enemmän oikeassa!

Jo modernin lääketieteen isä Hippocrates sanoi: ”Olkoon ravinto lääkkeenne ja lääke ravintonne!”

Miksi tämä perustavanlaatuinen totuus on nykyajan lääketieteessä lähes täydellisesti unohdettu?!